Texas Showdown

Tikkipelit ovat suurin perinteisten korttipelien ryhmä, joten voisi kuvitella, että genressä on valtaosa innovaatioista jo nähty. Uusia tikkipelejä vyöryy kuitenkin kauppoihin tasaisesti etenkin saksalaisilta julkaisijoilta, joten vetovoimaa lajityypillä kuitenkin riittää. Ja mikäpäs siinä – jos Texas Showdownin tasoisia pelejä tulee, niin valittamista ei ole.

Olin kuullut pelistä paljon kehuja ja ehdin sitä pariinkin kertaan hipelöidä paikallisessa pelikaupassa ennen kuin ostin. Hyvä kun ostin, testasimme pelin nimittäin samana päivänä peli-illassa ja jossain toisen jaon paikkeilla pöydän ympäriltä alkoi kuulua kehuja. Luovutin pelin samalla kerralla Tavernan valikoimiin, jotta se olisi hyllyssä pelattavana joka kerta ilman, että se tarvitsee erikseen tuoda paikalle. Nappihankinta siis!

Tikkien välttelyä villissä lännessä

Pelin tavoitteena on välttää tikkien ottamista. Pakka on 60-korttinen ja maita on kahdeksan. Maat eivät kuitenkaan ole identtisiä, vaan niissä on 4–11 korttia ja ne on numeroitu siten, että isoimmat maat ovat numerojärjestyksessä pohjalla ja pienimmät huipulla. Mustat kortit ovat siis 0–10, punaiset 11–20, siniset 21–29, ruskeat 31–38, vihreät 41–47, keltaiset 51–56, violetit 61–65 ja harmaat 71–74.

Mustalla nollalla aloitetaan aina ja sitten pelataan tikkiä maantuntopakolla: on siis pakko pelata ajettua maata, jos vain pystyy. Jos ei pysty, saa pelata mitä tahansa, ja sitten tuleekin pelin toinen kierre: kun tikkiin pelataan jotain toista maata, maantuntopakko laajenee tähänkin maahan. Sitäkin saa siis pelata.

Viimeinen kierre tulee siitä, että tikin voittaa korkein kortti sitä maata, jota tikissä on eniten. Ei siis välttämättä ajettua maata! Tasatilanteessa korkein kortti vie tikin, eli jos tikki menee vaikka 2–2, korkein tikki voittaa, oli se ajettua maata tai ei. Tämä tekee pelistä erittäin kiinnostavan ja esimerkiksi ensimmäisenä väärää maata pelanneen pelaajan asema on kiehtovan epävarma.

Jaon lopuksi lasketaan yksi sakkopiste jokaisesta kerätystä tikistä ja peli päättyy muutaman jaon jälkeen jonkun päästyä 10–15 pisteeseen, jolloin vähiten pisteitä kerännyt voittaa.

Yksinkertaisen ovelaa

Hyvä tikkipeli ei kovin mutkikkaita kuvioita vaadi. Texas Showdown on siitä oiva esimerkki. Idea on niin yksinkertainen, ettei voi kuin ihmetellä, miksei tätä ole joku keksinyt jo aikaisemmin. Peli toimii todella hyvin. Pelaajamäärä on 3–6, enkä näe suuremmin syytä pelata tätä kolmella. Kolmelle on kuitenkin parempiakin pelejä. Nelinpelinä Texas Showdown alkaa jo toimia, kun 2–2 menevät tikit tuovat yllätyksiä.

Viidellä pelaajalla dynamiikka vähän muuttuu, kuusinpelinkin luulisi toimivan hienosti. Näillä pelaajamäärillä on selvästi vähemmän hyviä tikkipelejä tarjolla, nelinpelihän on monen perinteisen tikkipelin ominta aluetta.

Texas Showdownia onkin helppo suositella, jos peliporukassa on usein viisi tai kuusi pelaajaa ja tikkipelit maistuvat. Kannattaa kokeilla, sen verran ovelan pelikokemuksen peli tarjoaa. Peli on ilmestynyt vain saksaksi, mutta Suomessa ainakin Lautapelit.fi myy saksalaista peliä englanninkielisten printattujen sääntöjen kera, joten kielimuuri ei pääse esteeksi.

Faktat Texas Showdownista

Suunnittelija: Mark Major

Julkaisija: Amigo (2018), omakustanteena nimellä Strife 2015

Mutkikkuus: Koskaan tikkiä pelanneelle peli on nopeasti opetettu, aivan tikkinoviiseille selittämistä on vähän enemmän. Oveluuksien sisäistäminen vaatii jaon-pari.

Onnen vaikutus: Etenkin isommilla pelaajamäärillä peli on toisinaan vähän kaoottinen, mutta kaoottisuus on oikein viihdyttävällä tasolla.

Vuorovaikutus: Texas Showdown tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia suolata toisia pelaajia tikeillä, joten pelaaminen edellyttää jonkin verran reipasta urheiluhenkeä.

Teema: Western-teema on yhdentekevä, mutta korttien kuvitus miellyttää kyllä silmää.

Uudelleenpelattavuus: Yksi peli on sopivasti muutaman jaon mittainen, joten kun revanssinhimo iskee, uusintaerä on helppo ottaa.

Kieliriippuvuus: Peli ei edellytä lukutaitoa.

Pelaajamäärä: 3–6; toimii jo neljällä, loistaa viidellä tai kuudella. Älä hanki kolminpeliksi.

Pituus: 30–45 minuuttia.